Luet juuri ensimmäistä postausta tässä blogisarjassa, jonka päätavoite on lisätä tietoisuutta huippulaatuisesta teestä. NERD ALERT -blogisarja etenee johdonmukaisesti 'nice-to-know' -tyyppisestä sisällöstä syvempään teetietoon oman kokemuksen lisääntyessä.
Oma kiinnostukseni huippulaatuisen irtoteehen heräsi vajaa vuosi sitten, kun veljeni esitteli tuliaisiaan Kiinan reissunsa jälkeen. Tee on kaikille tuttu tuote, mutta on myönnettävä, että se kunnon kiinalainen tee avasi ihan uuden maailman teepussien kuluttamiseen nähden. Vähän kuin vaihtaisi kyykistelyn kurkotteluun viinihyllyllä.
Mitä tee on?
Tee on veden jälkeen maailman toiseksi juoduin juoma maailmassa. Kokemattomammille teenjuojille on usein yllättävää, että kaikki teet (musta, vihreä, keltainen, valkoinen, oolong ja pu'erh) ovat peräisin samasta kasvista, jonka tieteellinen nimi on Camellia sinensis. Tuttavallisemmin teepensaana tunnettu ikivihreä kasvi on peräisin Aasiasta, mutta sitä esiintyy nykyisin ympäri maailmaa. Teepensas kasvaa parhaiten kuohkeassa maaperässä, korkeissa laaksoissa ja vuorten rinteillä subtrooppisessa ilmastossa.
Kuinka se kasvaa?
Teepensasta esiintyy luonnossa suuressa osassa Aasiaa ja sitä viljellään niin pienillä perhetiloilla kuin myös isoilla plantaaseilla. Paras tee on peräisin korkeilta ja jyrkiltä rinteiltä optimaalisten olosuhteiden johdosta. Vaikean maaston vuoksi huippulaatuiset teet poimitaan käsin ja yhteen kiloon valmista teetä tarvitaan noin 4 000 teepensaan lehteä. Kuulostaa hullulta, mutta täytyy muistaa, että näitä menetelmiä on käytetty jo tuhansien vuosien ajan. Suuria volyymeja tuottavat kauppaliset teeyhtiöt kasvattavat teepensaita tasaisella maalla koneellisen poiminnan mahdollistamiseksi. On kuitenkin huomattava, että myös joitain maailman parhaita käsin poimittuja teelajikkeita kasvatetaan tasaisessa maastossa.
Miten teetä valmistetaan?
Teen valmistusprosessi määrittelee tuleeko teestä vihreää, mustaa, oolongia tai jotain muuta teelaatua. Teen perinteinen valmistus koostuu yksinkertaistetusti viidestä vaiheestä jotka ovat poiminta, näivetys, rullaus, hapetus ja kuumennus. Useimpia teelajikkeita valmistettaessa teepensaasta poimitaan kahden lehden ja yhden nupun muodostamia nippuja. Näivettämisvaiheessa poimittujen lehtien annetaan levähtää auringossa joidenkin tuntien ajan. Rullausvaiheessa maailman tuhansille eri teelajikkeille luodaan niiden yksilöllinen ulkonäkö. Rullaus aktivoi lehdissä hapettumisreaktion, joka on siis sama asia kuin banaanin tummuminen. Lopuksi teetä kuumennettaessa lehtien kosteusprosentti pudotetaan alle 3% ja hapettuminen keskeytetään. Se takaa teen pitkän säilyvyyden. Valmistus tapahtuu suurimmaksi osaksi käsin ja teetä käsittelevillä artesaaneilla on usein sukupolvien kokemus teen valmistuksesta. Yhden valmiin teeerän valmistus saattaa kestää useita päiviä teelajikkeesta riippuen.
Pussiteen suurtuotannossa käytetään koneistettua CTC -valmistustapaa. CTC tulee englanninkielen sanoinsta crush-tear-curl, mikä jo itsessään summaa hyvin kyseisen valmistusmetodin vaiheet. Koneellisen tai käsin poiminnan jälkeen teelehdet silputaan pieniksi paloiksi, jotka sen jälkeen rullataan palloiksi tai muuhun haluttuun muotoon. Teelehtien silppuamisella pyritään teen nopeampaan haudutukseen ja parempaan liukenevuuteen pussin lävitse.
Mitä teessä on?
Haudutetun teen (nesteen) kolme pääkomponenttia ovat:
1. Eteeriset öljyt - luovat teen aromit ja maut
2. Polyfenolit - luonnollisesti monissa kasveissa esiintyviä aineta, jotka luovat teen suutuntuman ja useimmat terveysvaikutukset
3. Kofeiini - luonnon piristysaine, jota esiintyy muun muassa kahvissa, suklaassa ja teessä
___
Seuraavassa NERD ALERT -osiossa on luvassa mielenkiintoista settiä teen historiasta. Pysy kuulolla!
___
Seuraavassa NERD ALERT -osiossa on luvassa mielenkiintoista settiä teen historiasta. Pysy kuulolla!
-Miikka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti